Maailma meni kerran nurin. Asiat päälaelleen.
Mutta sen täytyi johtua tarkkailijan asennosta.
Veri pakkautuu päähän, ei hän kauaa enää jaksa
seistä siinä asennossa. Sitten jalat alkavat
ajattelemaan kun päälle tulee taas muuta tekemistä,
kuten keikkua siellä korkeuksissaan.
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti