skip to main | skip to sidebar

lämiskä

maanantai 22. syyskuuta 2008

Vauva

Tuli vauva. Pieni pyöreä vauva, joka hymyili.
Vauvalla oli pyöreät ja punaiset posket,
vauvan kasvot olivat pyöreä ruokapöytä.
Minusta, vauvan isästä, tuli niin pieni ja vauvasta

niin iso. Jäin jalkoihin, jotka potkivat päivin öin.

Lähettänyt runokiikkuja klo 11.29

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Blogiarkisto

  • ▼  2008 (56)
    • ▼  syyskuuta (56)
      • Rauhasta
      • Mustaa
      • Mies ja taivaan helvetti
      • Vauva
      • Lisää valokuvia
      • lapsena televisiosta
      • Kätevä
      • Kiven virta
      • Katkenneet
      • Kevytkenkäinen
      • Pimeyden ja valon välissä
      • Mitä tulee televisiosta
      • Sammakko
      • Riipumme numeroista
      • Puitten joukko
      • Muisto
      • Koti
      • Sylikkäin istumisesta
      • Ajan taju
      • Yhtaikaisesti
      • On sota
      • Reunalla
      • Peruututettu perintä
      • Muutoksen kourissa
      • Maailma päälaellaan
      • Kukka
      • Kolme poikaa ja kaksi leipää
      • Kaksi naista
      • kuu ja joki
      • Koko virta
      • ajattelet, hiljaisuus
      • kohmeloa pyöritystä
      • en lakkaisi pitämästä
      • Paikkoja
      • Vuoteenoman blues
      • Sadatus ennen lepoa
      • Viitataan kintaalla
      • Teleprompteri
      • Kiltit
      • Palan halusta
      • Omnipotenssi
      • Läsnäolon ulottuvilla
      • Kevättä implanteilla
      • Kun hän kuoli
      • Nainen jälkeen jäitten
      • Kotisi sisällössä
      • Kala
      • Ikkuna
      • Kerää unestasi (toimi kipeästi 2)
      • Toimi kipeästi
      • Ennen jääkautta lämpenee rajusti
      • Vielä silloin
      • polkua niityn halki puutarhapalstalle
      • Taas
      • Muistin elämä ja teot
      • Aikaa oli

Tietoja minusta

runokiikkuja
Tarkastele profiilia